Keksiiköhän kukaan koskaan uusia kujeita?

Ensi viikon maanantaina mä lähden pois Suomesta, sunnuntai on vika oikea päivä
kun olen täällä. Tuntuu ettei ole tietenkään ehtinyt tehdä mitään mitä piti
tai etenkään nähdä ketään joita piti. No, ketään joita piti ei ole kovin innostuneesti
pitäneet yhteyttä muhun ja kertoneet että ois kiva nähdä niin eipä siinä kai sitten
mitään. Huomatkaa katkeruus!

Mun täytyy vielä käydä Chjokossa juomassa kahvia ja syömässä suklaata.
Mahdollisesti livahtaa Hakaniemen halliin tai jonnekin ostamaan Petri Sirenin
Petris -konvehteja (tai siis praliineja kuten hienossa suklaamaailmassa pitäis
sanoa mutta mä sanon: ja vitut! Konvehteja!)

Pitäis käydä Etelärannassa fiilistelemässä talvista merta ihan vain siksi.

Pitäis ehkä nähdä joitain tyyppejä vielä joita ei ole nähnyt.

Pitäis ostaa tuliaisia Irlantiin.

Pitäis kai vähän angstata kun lähtee taas (yykaakoo aloitin jo).

Oltiin eilen herra H:n ja Viva Ciabatta!:n kanssa Pub Porthanissa. Sitä ennen oltiin kadun toisella puolella Terassi Barissa. Laatupaikkoja kumpainenkin. Aloittelimme kunnon pullolla irlantilaista viskiä, espanjalaisella turron -herkkupalalla ja paskanjauhannalla.

Viva meitsi! Tein toissapäivänä ohra+kaikkiylläri -leipää äitillä ja isillä samalla kun katsoin Hercule Poirot'a.

Perjantaina eli tapaninpäivänä täytyi päästä Pub Heinähattuun. Hölmöt blogistit eivät suostuneet pussaamaan julkisesti. (Istuin tuolla muuten kunnioitettavat 10 tuntia putkeen.)

Minä itse ja kaksi leidiä. Näytän vähän kärsivältä, vaikka höh! enhän mä ikinä kärsi, en.

Eli siis juopoteltua on tullut. Mietin tänään että vois muuttaa vakituisesti pois Suomesta niin olisi mahdollisuus viettää tämänkaltaisia kreisejä lomia Helsingissä. Tosin, ounastelen ettei tää ole hengelle kovin hyväksi, eikä sielulle.

Hyvää uutta vuotta! Muistakaa juoda samppanjaa!