Suvi ja uusi ystävämme Roryn haudalla
Huh kun viikonloppu painaa päälle vielä näin maanantai-iltapäivänäkin. Väsyttää. Ahdistaa. Väsyttää. Kohta pitäisi alkaa väsätä ruokaa. En ees tiedä mitä teen!
Perjantai-illan vietin rauhallisesti tyttöjeni kanssa himassa kun isäntäni lähtivät vähän joraamaan. Lauantaina oli sitten pakko itse lähteä parille kaljalle. No, siis aika monelle. Suvin kanssa tavattiin Ziggy'sissä charmantti mies joka halusi keskustella meidän kanssa Suomesta (yllättävää!). Tavattiin myös sen vaihtelevan charmantti veli joka muistutti Bruce Parrya (googlettakaa hei) ja oli vakuuttunut että mä olen sen elämän nainen. Oh my God, like, meitsi vetää puoleensa täällä kaikkia minikokoisia miehiä (toi oli vielä 37!). Täytyy kyllä myöntää että välillä tekee ihan hyvää kuunnella käsittämättömiä kehuja itsestään. Jatkettiin Ziggy'sistä Crane Lanelle missä oli ihanaa ihanaa ihanaa musiikkia. Siinä vaiheessa kun tuli Undertonesin Teenage Kicks niin mun oli pakko lähteä ihailijani kanssa tanssimaan vaikka halusinkin vain tanssia enkä tanssia jonkun tyypin kaa. Siellä soi myös Curea ja The Smithsiä ja Tainted love ja vitsit... Ois niin huvittanut tanssia mut ei mun ihailijan kanssa! (Mikäköhän siinä on kun ei anna pussata niin sitten kysytään et saanks ees halata, saanks pitää kädestä... Väsytystekniikka!) Lähdettiin vielä jatkoille 'johonkin lähelle' eli täysin perseeseen Carrigalineen ihailijani veljen kanssa (joka on siis kuvassa yllä). Nukuin säälittävät liian vähän tunteja ja aamulla vesisateessa ja krapulassa lähdettiin Rory Gallagherin haudalle Ballincolligiin. Loppusunnuntai syötiin roskaruokaa, juotiin pari kaljaa, käveltiin hyvin hitaasti, puhuttiin tyhmiä, oltiin hiljaa ja viimeiseksi lähdettiin leffaan uuden toverimme kanssa. Emäntäni oli suhteellisen riemastunut ja utelias kun tulin takasin kotiin yhdentoista aikaan sunnuntai-iltana.
Sain tänään äitiltä kirjeen! Ja rakkaat vanhempani sekä ihana pikkusiskoni ovat tulossa uudestaan kylään tänne, eli helmikuussa. Sitä ennen käynkin ihan itse Suomessa joululomalla.
Pusi,
Anni
P.S Ei Parryn nimi ollutkaan John vaan Bruce! (Brucie baby kuten emantani sanoisi.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Pieniä miehiä voi ottaa kaks kerralla, hyvä boonuspuoli :D
väsyttää ahdistaa väsyttää kuulostaa just mun maanantailta, ja sattuneista syistä tiistailtakin. oon tässä elvytelly heiniskulttuuria, mut ei siellä oo yhtään niin hauskaa ilman sua, possusein. eikä ees mun kadonnu mp3-soitin ollu siellä! luottamus menee!
mä ajattelin lähtee hiihtolomalla vaikka glasgowiin ku kerran corkissa on sillon täyttä. glasgowin englanti on kuulemma täysin käsittämätöntä, kuulostaa hyvältä.
Lähetä kommentti