Taalla on paljon umpikujia. Onnistuin umpikujauttamaan itseni eilen puolen tunnin kavelyni aikana ainakin kaksi kertaa. Toisen umpikujan paassa oli Jumalan aiti. Olisi pitanyt pitaa oma Maria mukana niin ehka tiet olisivat avautuneet.
Oon oppinut sanomaan ainakin 'yes please' seka 'thank you' ja 'no thanks'. Yritan myos opetella ylisanoja koska irlantilaiset tuntuvat tykkaavan niista. Great! Delicious! Beautiful! Super! Cool! (Cool lausutaan just niinku Oncessa, khyl.)
Aitihahmo yrittaa saada mua toihin et jos parahdan naihin tyyppeihin niin voin aina karata duuniin. Yhdessa suklaamestassa olisi paikka vapaana, jotain kahviladuunia, en tieda pitaisiko ihan oikeasti soittaa sinne. Aika pelottavaa eiko? Join siella kaakaon, jossa on 70% suklaata tai jotain. Magnificent! (Opin, joo.)
Guinness muuten maistuu taalla paljon paremmalta.
Mua vahan hairitsee tama mun aupaireilu taalla. Musta tuntuu etta oon ennemminkin lomalla (jollain hermolomalla) kuin tekemassa toita. Fiilis on samantyyppinen kuin mutsilla ja faijalla eli etta on jotenkin tosi irrallaan maailmasta ja voi vaan hengailla ja jaakaappi on taynna ruokaa. Ihania juustoja ja kaikkea Ainut mita mun pitaa tehda on hakee Roisin skolesta yhdelta. Aika rankkaa vai mita?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti